Ensimmäinen maailmansota ei syttynyt vahingossa. Se ei syttynyt kun Franz Ferdinand joutui anarkistin ampumaksi, eikä se liioin syttynyt tapahtuman aiheuttamasta ketjureaktiosta. Toinen maailmansota ei alkanut siitä, kun Stalin ja Hitler jakoivat Euroopan osia valtapiireihinsä ja Hitler otti sovitusti haltuunsa Puolan länsiosat. Irakin sodan taustalla ei ollut pelko Saddamin joukkotuhoaseprojekteista, kurdien kaasuttamisesta tai demokratian viemisestä maailmalle. Syyriassa ei nyt sodita Assadin autoritäärisen hallinnon takia. Kaikki edellä mainitut sodat, kuten lukuisat mainitsematta jääneetkin, ovat osa isompaa kokonaisuutta, johon kytkeytyy vuosisatoja vanha salaliitto.
Pörssiromahdukset, vallankumoukset ja lama-ajat kuuluvat samaan valikoimaan, aivan kuten tieteen tulosten panttaaminenkin. Järjestäytyneessä maailmassa mitään ei tapahdu sattumalta, vaan tietoisen toiminnan kautta tapahtumaketjuja ohjataan aina haluttuun suuntaan. Yksittäinen rahansa pörssissä menettänyt epäonninen on oman (epä)onnensa seppä, mutta isoa kuvaa ohjaa joku muu.
Kaiken takana on kissojen salaliitto. Ei suloisten nelijalkaisten ystäviemme, vaan kissoiksi itseään kutsuvan suljetun eliittipiirin salaliitto. Nimensä he ovat ottaneet kissan luonteen takia: kissa osaa tarpeen vaatiessa kerjätä, anella ja osoittaa hellyyttä herkkujen toivossa. Toisaalta kissa osaa olla täysin jukuripäinen ja suorastaan itsekäs eläin. Kolmanneksi, kissa on lopulta kuitenkin peto, joka saattaa tappaa vain huvikseen. Kissan moninaisen luonteen takia eläin olikin täydellinen tunnuseläin salaseuralle, jonka luonne on juurikin kissan kaltainen: petollisen hellä tarpeen vaatiessa, itsekäs ellei muulla tavalla saa parempia etuja ja tarpeen vaatiessa täysin säälimätön.
Kissojen liitto perustettiin alkujaan 1500-luvulla nykyisen Saksan alueella. Tuolloin nuorten sotilaiden keskuudessa heräsi ajatus siitä, että heidän sukupolvensa tulisi olemaan tulevien vuosikymmenien johtajia ja vain yhdessä he voisivat olla varmoja siitä, että juuri heidänlaistensa miesten joukoista valikoituisivat nuo johtajat. Ensimmäiset vuodet olivat verrattain rauhallisia ja käytännössä kyseessä oli suljettu keskustelupiiri. Agendalistalla olivat enemmänkin verkostoituminen ja uutisten vaihto kuin aktiivinen vaikuttaminen maailman menoon.
Vuonna 1521 tilanne kuitenkin muuttui kun Italian sota (1521-26, ns. nelivuotinen sota) syttyi. Upseereille sota on tie onneen: sitä varten he ovat uhranneet itsensä ja se avaa huimat mahdollisuudet edetä uralla. Sota antaa upseerille mahdollisuuden todistaa osaamisensa ja samalla raivaa tieltään lukuisia potentiaalisia kilpakumppaneita tai etenemisjärjestyksessä ylempänä olevia joko ajamalla nämä hautaan tai paljastamalla näiden kyvyttömyyden.
Salaliittoon kuuluneet upseerit, ne siis jotka jäivät henkiin ja selviytyivät urakastaan kunnialla, saivat tuon sodan kautta huomattavan paljon nopeammin paljon enemmän valtaa kuin olisi ollut rauhan aikana mahdollista saada. Sota ei ollut heille kirous, se oli heidän siunauksensa. Kaiken lisäksi Kirkkovaltion puolella sotiessaan kissat olivat huomanneet uskonnon vaikutuksen ihmisiin. Uskonto oli vain politiikkaa, jota käyttämällä voitiin valjastaa ihmiset tekemään käytännössä mitä tahansa. Tämä huomio ja tätä kautta sovitut suhteet kirkon suuntaan olivatkin tärkeässä osassa myöhemmin.
